Tulevien MM-kilpailuiden ja EM-kilpailuiden kisamatkojen varainhankinta käynnistettiin toukokuussa uppopalloilijoille varsin osuvalla tyylillä. Valmentajamme ja sukellusaktiivi Jukka ehdotti keväällä talkootöinä järvi- ja vesiesteisiin hukkuneiden golfpallojen keräämistä. Koska laji oli monille uusi, mutta elementti tuttu, päätimme ottaa innokkaina talkooidean vastaan. Ellu laittoi pyörät pyörimään ja pian Hämeenlinnasta saatiin kaksi erinomaista kenttää syvillä ja isoilla vesiesteillä varustettuina uppopallonaisten työmaaksi.
Jukan vankan kokemuksen kautta aloimme laatimaan suunnitelmaa talkoita varten. Talkootöiden suunnittelu toimi kuin pelistrategian laatiminen: tiimi kasaan, varusteet kuntoon, hiotaan taktiikka sekä tekniikka kuntoon ja pistetään parhaamme peliin. Kävimme sukeltamassa muutamalla eri kentällä viikonlopun aikana. Tawast Golfin kentällä kenttämestari ja toimitusjohtaja suhtautuivat sukellustalkoisiimme todella myötämielisesti ja lähtivät innolla tukemaan meitä urheilujoukkueena. He ottivat pallot jatkokäsittelyyn ja me saimme vastineeksi meille merkittävän tukisumman.
Sää suosi sukeltajia, vaikka pimeissä ja mutaisissa vesiesteissä valo ei juurikaan tarttunut pohjaan piiloutuneisiin palloihin. Sukellukset hoidettiin uppopallosta tutun ”tutkapari” -ajatuksen mukaisesti siten, että jokaisella sukeltajalla oli maavuorossa henkilö, joka tyhjensi golfpalloista täyttyneitä verkkoja ja aloitti heti golfpallojen liottamisen ja puhdistukseen valmistamisen.
Treeneistä tuttu kolme K:ta eli Kierto, Karvaus ja Kaveri toimi hyvin myös golfkentän vesiesteellä, kun pohjasta sukellettiin golfpalloja verkkopussiin. Eniten allasta ikävöineet saattoivatkin hyvin mielikuvissaan viedä itsensä uppopallon pelikentille ja korvata keväällä vähentyneet pallonkäsittelyharjoitukset ja sukellustreenit ylimääräisellä energialla sukeltamalla golfpalloja koriin.
Ensimmäisen illan saldona oli huikeat 2700 golfpalloa. Sukellusten aikana saimme myös ensimmäiset pallorasiatkin myytyä, kun paikan päällä touhua seuranneet golfpelaajat ostivat putsattuja ja lajiteltuja palloja. Urheilun iloa molemmin puolin. Pitkälle venyneen illan päätteeksi talkoolaiset yöpyivät Hämeenlinnassa ja jatkoivat talkoita aamun sarastaessa kello 6.00 seuraavalla golfkentällä.
Lauantaina aamu- ja iltavuoron välissä kierrätettiin pelaajia ja joukkueemme kakkoskentällinen pääsi tositoimiin. Vedin itse 5mm hupullisen vapaasukellusmärkäpuvun päälle, räpylät jalkaan ja maskin päähän. Arvioimme vesiesteeltä alueet, joihin väylältä todennäköisimmin lyödään ja hyppäsimme veteen. Ensikertalaisena otin keräysvälineeksi pinnan päällä kelluvan pelastusrenkaan ja toin lyhyiden sukellusten päätteeksi yksi tai kaksi kourallista pohjasta löytyneitä palloja pinnalla kelluvaan verkkokoriin. Keräilyvarusteina oli mahdollista käyttää myös pohjassa olevaa verkkopussia, omaa pientä haavia tai heittää palloja maavuorolaisille sukellusten jälkeen. Suurin osa keräilystä hoidettiin vapaasukelluksena, eli pohjassa liikuttiin omien keuhkojen voimalla. Tämän lisäksi sukellusvuorossa oli myös yksi laitesukeltaja. Lauantai-illan kentällisessä puolustajamme Heli vietti koko reilun 2,5h ajan veden alla pintautuen vain pussin täyttyessä.
Pimeässä ja hieman viileässä pohjavedessä aistit ovat hereillä. Kun kädet havaitsivat pallon, tai pallorykäelmän, niin koura tarttui ripeästi mudassa liikkuviin palloihin kuin napatakseen syötetyn uppopallon. Kun illan ensimmäinen vesieste oli jo suurimmilta osin koluttu ja golfkentän pelaajien pelikierrokset rauhoittuneet, siirryimme sivuvesiesteeltä väylältä keskeisemmälle vesiesteelle. Heti vesiesteelle tullessa sukellusvuorolla ollut valmentajamme Jussi totesi maavuoroa hoitaville: ”Täällä tulee 25 palloa per sukellus” kun kultasuoni löytyi. Pelaajille väylän haastavampi vesieste, ’hazard water’, tarjosi sukeltajille melkoisen aarteen ja maltoimme lopettaa illan sukellusvuoron kun 2,5 tuntia oli täynnä.
Sunnuntaiaamun sukellusvuorolle saatiin jälleen uusia kenttäpelaajia. Valmentajamme Jukan lainaama sukelluskalastusmärkäpuku oli siis neljällä eri sukeltajalla päällä neljässä eri sukellusvuorossa. Hyvät varusteet tulivat tarpeen, sillä liikkeestä ja sukelluksista huolimatta vedessä tuli helposti kylmä, koska kesä ei ollut ehtinyt lämmittää vesiesteitä.
Sukellusten jälkeen pallot laitettiin likoamaan veteen ja pesua odottavat pallot viettivät kloritessa yön. Lauantai- ja sunnuntaiaamujen sukellusvuorojen jälkeen aloitettiin pallojen kiillotus- ja lajittelutalkoot. Osa palloista kimalsi kuin uudet huuhtelun jälkeen ja osa palloista pääsi niin sanotusti käsipesuun. Puhtaita palloja kerättiin lajiteltuina 33 kappaleen karkkirasioihin ja lajittelua tehtiin niin värien kuin merkkien mukaisesti siten, kun golftietojemme varassa saimme koottua myytäviin paketteihin.
Osa palloista matkasi jo ympäri Suomea, eli uppopalloilijoiden keräämiä ja putsaamia palloja saa ostettua pelaajilta Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Hämeenlinnasta, Tampereelta sekä Turusta. Peruspaketit sekalaisia palloja maksavat 33kpl rasiassa 20 euroa mutta lisäksi meillä on myynnissä erikoispalloja – ota ihmeessä yhteyttä! Voit ottaa yhteyttä suoraan pelaajiimme vaikka somessa tai laittamalla mailia osoitteeseen uppopallonaiset@gmail.com. Alta voit vielä tsekata viikonlopun tunnelmia videon muodossa.
#31 Elina Mäkinen
Comments